Re: Tili- ja vastuuvapaus, tilinpäätöksen vahvistaminen

Mikä määrää malmin riittävyyden.

Haluan tähän esitellä niitä laskentakriteereitä joiden mukaan maailman uraanivarantojen riittävyys uudiskyvyttömänä varantona hahmottuu. Keskittyen niihin mekanismeihin, joista kokonaisuus koostuu. Perustana on miten mm. GTK ja STUK kertoo uraaninkaivuun energian kannattavuuskaivurajan olevan 0,1%. ( STUK Säteily ja turvallisuus.)

Tässä suoraan GTK:n virallista (Retkeilijän kiviopas 2004). Julkaisu eri malmien kannattavan kaivuun rajoista. (Ppm on miljoonasosa g/ t.)

Kullan rajana pidetään 2-8ppm hyvä on >8ppm hopean 100ppm >500 Kupari 0,5-2% >2% Sinkki 2-6% >6%

--------------------------------------------------------- Nikkeli 0,3-1% >1% Molybdeeni 0,2-0,5% >0,5% Koboltti 0,1-0,4% >0,4% Wolframi 0,15-0,5% >0,5% Vanadiini 0,2-0,6% >0,6% Tina 0,2-0,5% >0,5% ======================================================== Kultakaivospitoisuus esim. 5ppm.

Minua tässä kiinnostaa kumman tasainen päättyminen miltei (erikois)malmista riippumatta keskimäärin arvoon 0,4%! Muistaako kukaan mistä tämä 0,4 % on meille tuttu? Aivan oikein luku mainittiin mm. TVO:n malmivastaavan Mikkolan kertomana. 2007 maailman uraanimalmien keskiarvo jää pysyvästi alle sen energianegatiivisen arvon, jonka mm. USA:n MIT osasi ennakoida jo tapahtuvan vuona 1988. Ja yhä vaan luku on sama. On huomattava, ettei nämä prosentit käytännön kokemustasolta ole juuri edes hinnoista riippuvaisia vuosikymmenestä toiseen! Uraanin kohdalla 0,4% kertoo kyseessä olevan raja, jonka tasossa aiempi teollinen 90%"täsmäprosessointisaanto" putoaa vääjäämättä avoaumauksen 15% saantoon. Kun samasta malmista saa irti vain kuudesosan (0,06%) on selvää, että tämä samainen kynnys on globaalisti metallien käsittelyssä todennettu fakta! Uraanin kohdalla tämä kynnys muuttaa prosessin sellaiseksi, että 1kWh syytäminen malmin murskaamiseen tuottaa siitä energiana takaisin vain 0,6kWh ja peli on jo sillä selvä hinnasta piittaamatta!

Mistä sitten johtuu, että juuri tuo kriittinen raja pakottaa avoaumauksiin, jos se on noin selkeästi huonompi? Otetaan esimerkiksi vaikka uraani. Kun meillä on kyseessä nyt Suomen todetut n. 0,1% uraanimalmiot synnyttäen ainokaisen 1000MW ydinvoimalan maailmalla käytetyn perusvuoden aikana huikaisevan 14,2miljardin kilon kraakkujätekiven kasan! Ylittäen fyysisellä koollaan, massallaan niin valtaisan ainekoosteen, ettei määrää voi kuvitella kuljetettavan kilometrien päässä olevaan prosessilaitokseen, saati fyysisesti altaisiin, myöhemmin poistettavaksi. Energiaa menee hukkaan jo näihin niin paljon, ettei kiveä yksinkertaisesti kannata kuljettaa kaivoksesta pois! Miksi sitten kulta ja hopea kyetään hyödyntämään miltei atomi kerrallaan? Kyse on niiden suunnattoman lähtöhinnan lisäksi erityiskyvyssä olla "jaloja" nimensä mukaan ja oksidoimattomia jopa irtoatomina. Tämä antaa niille erityisvapauden olla kannattavasti esim. sähköenergialla eroteltavia ioneja platinametallien lailla. Epäjalommissa syntyy haittaavaa reagointia jne. ja tämä ei onnistu esim. uraanimetalleissa.

Entä vaikka biojalostuksien mahdollisuudet jatkossa? Uraanin erityisongelma on sen myrkyllisyys elämälle raskasmatalina, yhdisteinä ja säteilijänä. Maailmassa ei 4,5-miljardin vuoden aikana ole mikään tunnettu organismi koskaan kyennyt sietämään ja kasaamaan uraania. Aine ei ole esim. raudan ja vastaavien tavoin biofaktiivinen. Kun puhutaan graniitista ei prosessi onnistu edes teoriassa, koska jo murskaus pulveriksi vie ylipääsemättömästi energiaa enemmän tuottoaan.

-------------

Reply to
Mika Kankaanpää
Loading thread data ...

PolyTech Forum website is not affiliated with any of the manufacturers or service providers discussed here. All logos and trade names are the property of their respective owners.